Vuorovaikutus: Opiskelijalähtöisyyden ja dialogisuuden toteutuminen (OT 2b)

Dialogisuus ei ole neuvottelua vaan avointa pyrkimystä yhteisymmärrykseen. Se on avointa, yhdessä ajattelun tilaa, jossa ollaan uuden äärellä, luomassa ja kehittämässä uutta. Dialogissa ei ole voittajia tai häviäjiä, oikeata tai väärää. Dialogisuudessa olennaista on oman sisäisen maailman tiedostaminen sekä toisen sisäisen maailman ymmärtäminen. Vuorovaikutustilanteessa luotu ilmapiiri vaikuttaa yksilöllisesti jokaiseen, ja samalla jokainen yksilö vaikuttaa yhteiseen kokonaisuuteen ja vuorovaikutuksen ilmapiiriin. Psykologinen turvallisuudentunne syntyy, kun tunne on jaettu ja sen kokemiseen osallistuu jokainen yhteisön jäsen. Eli dialogi edellyttää uskallusta vaikuttaa ja uskalluksen ja luvan tulla vaikutetuksi.

Dialogi ei välttämättä johda harmoniaan tai erimielisyyksien katoamiseen, vaan ymmärryksen laajenemiseen, uuden oppimiseen tai uusien ratkaisujen tuottamiseen. - William Isaacs.

Dialogisuuden huomioiminen opettajana

Opettajana avoimen yhteyden luominen on keskeinen tavoite suhteessa opiskelijoihin. Eli opettamista kunnioittaen ja arvostaen opiskelijaa ja tilanteita sellaisinaan, mahdollisimman paljon omia olettamuksia tiedostaen. Jos huomaan olettavani, voin aina esittää itselle kysymyksen, mikä voisi olla toinen vaihtoehto ja näkökulma? Toki tämä tarkoittaa avoimuutta myös toiselta, esimerkiksi elämäntilanteen haasteen vuoksi takkuavaa opiskelua ei opettaja välttämättä voi ymmärtää, ellei opiskelija sitä avoimesti kerro.  

Tästä päästään toiseen avainajatukseen, mikä minulla heräsi dialogisuudesta, eli luottamuksen tilan luominen. Esimerkiksi eleillä tulkitaan paljon turvallisuuden tunnetta "voinko tulla kohdatuksi turvallisesti, hyväksytysti ja omana itsenä", haetaan toisen katseesta, onko tämä asia ok. Opettajana haluan olla helposti lähestyttävä ja luottamuksen arvoinen ja tuoda opiskelijalle olon, että hän sekä hänen ajatukset ja teot ovat merkityksellisiä, vaikka joutuisin ohjaamaan asiayhteyteen opiskelutilanteessa. Henkilökohtainen kohtaaminen on yleensä aika lyhyt, joten pyrin luomaan heti alussa aidon yhteyden, josta jää hyvä mieli. 

Koen olevani käsitellyt jonkun verran tiedostamista ja havainnoimista omasta toiminnastani, mutta henkilökohtainen haasteeni tällä hetkellä taitaa olla asioiden karsiminen ja tiivistäminen niin, että olennaiset pointit tulisivat esille pedagogisesti, johdonmukaisesti ja oppimista edistäen.

Opiskelijalähtöinen dialogisuus ryhmätilanteissa 

Aivan ensiksi uusien ryhmien kanssa "lämmittäisin" tunnelmaa, aivan kuin tuutorimme tekivät meidän kanssa opintojen alussa. Tutustuimme useiden eri menetelmin avulla ja loimme aitoa, lämminhenkistä ja luottavaista vuorovaikutusta ryhmän kesken. Olennaista oli mielestäni myös yhteisten pelisääntöjen luominen. Näyttäisin esimerkillistä ja avointa toimintaa, enkä pitäisi itseäni ylempänä opiskelijoita, vaikka ohjaisinkin tilannetta opettajana.

Yleisesti panostaisin myös jo osaamistavoitteiden avaamisessa lisäämään ymmärrystä siitä, että jokainen voi olla omassa kohdassa kehitystään ja jokaisella on samanlainen ihmisarvo taustasta huolimatta. Havainnoin ja tiedostan omaa toimintaa, ja voisin kehoittaa sitä myös opiskelijoilta. Opinnoissa avaisin dialogisuuden merkitystä eri tehtävissä, miten se voi motivoida opiskelijaa sekä lisätä laajempaa näkökulmaa ja tietämystä: 

• Jokaiselta vastaus/ajatus/mielipide/näkökulma/kysymys aiheen käsittelyyn (verkossa esimerkiksi mindmap:n tai chattiin yhtäaikaisella julkaisulla, livenä esimerkiksi yhteiselle alustalle koontia, pienryhmä- tai parikeskustelua ja kommentointivuorot tai vastaukset esille vaikka silmät kiinni ettei näe muiden vastauksia, ettei tule paineita vastaamiseen). Parhaimmillaan osallistaa ja oppii muilta sekä luo synteesia.
  
• Ryhmätyöskentelyssä aiheeseen lisätiedon hakeminen ja aiheen esittely, mikä auttaa avartamaan näkökulmaa asiaan.
  
• Avoimessa keskustelussa opettajan johdattamana esimerkiksi erilaisilla kysymyksillä aiheeseen liittyen. Pohjustuksena, että kaikki mielipiteet ja ajatukset vie eteenpäin ja opettaja voi täydentää vastauksia. Kaikista mielipiteistä yhdessä syntyy kokonaisuus.
• Aiheen osapohjustuksen jälkeen puuttuvista palasista kysymyksiä, joista syntyy spontaanisti ongelmanratkaisussa uusia ajatuksia ja keskustelua sekä lopuksi laajempi tietämys aiheesta.

Ryhmätilanteessa yrittäisin tehdä oppimistilanteista sellaisia, että opiskelijat tuntevat tulevansa osallisiksi tasavertaisesti ja aidosti. Yrittäisin oivalluttaa, että eri mielipiteet ovat näkökulmia, eivät oikeita tai vääriä asioita. Antaisin tilaa ajatuksille mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi:

• Havainnollistaisin eri näkemyksiä, läsnäollen, lyhyesti ja ytimekkäästi.
  
• Pohjustaisin käsitettä eri keinoin (esimerkiksi lähestymistapana aistikanavat/näkökulmat/tarinat), että jokainen ymmärtäisi käsitteen, jolloin on helpompi sanoa siihen joku kysymys tai mielipide. 
• Ottaisin huomioon eri temperamentit ja esimerkiksi kulttuuriset erot, jokainen saa olla aito. Huomioin jokaisen opiskelijan esimerkiksi vuorokommenteilla tai muulla vastavuoroisuudella ja rohkenisin huomauttaa, jos temperamentilta voimakas ihminen ei huomaa käytöstään tai vastaavasti hiljainen.
• Tuottaisin mielekästä oppimista kysyvillä tehtävillä ja korostaisin, että yleisesti kysyminen edistää ja kehittää yhteisen tiedon lisääntymistä. Ratkaistaan osaamistavoitteeseen liittyen ongelmia aiheesta, mikä syventää oppimista. "Ihmettelyä" ja kyselemistä.
  
• Panostaisin ryhmätyöskentelyyn. Kun ryhmässä on tutustuttu aiheeseen, on helpompi puhua useammankin edessä. Ketjuttaminen, jossa toinen ryhmä jatkaa, mihin toinen jäi ja opettajana havainnoida sanatarkasti missä mennään, että fokus pysyy ja täydentää kohtia. Hoksauttaisin, että voi myös sanoa: en osaa tähän vastata.

Opiskelijalähtöinen dialogisuus kahdenkeskisessä kohtaamisessa

Aito kokemus kohtaamisesta on parantavaa, hoitavaa ja eheyttävää dialogisuutta. Kokonaisena ihmisenä kohdatuksi tulemista ja omalla esimerkillä näyttämistä, että kehittyminen on jatkuvaa. Kun luottaa toiseen ihmiseen tai yhteiseen tilaan, on helpompi avata näkemyksiään ja tätä haluan yrittää luoda opiskelijalle.

Kuuntelen sanatarkasti jokaista opiskelijaa, jotta saisin realistisen ja aidon kuvan opiskelijan sanomisesta ilman omia olettamuksia, jolloin voin täydentää puhetta avoimilla jatkokysymyksillä, olennaisilla asioilla ja aiheen käsittely pysyy ytimekkäänä. Jos en saa kiinni opiskelijan sanomisista, voin kysyä tarkentavia kysymyksiä ilman omaa kantaa tai johdattelua. Voin myös nostaa esille opiskelijan puheesta avainsanoja, joista saa lisättävää keskusteluun tai kokonaan uusia keskusteluja.

Annan opiskelijalle tilaa puhua ja otan opettajana puheet vastaan sanatarkasti. Kyselen miten asia voisi olla, miten voisi soveltaa, miten käytännössä...? Viivyttelen tuoda omia näkemyksiä aiheeseen. Esimerkkinä tehtävänannossa voisi olla, että älä kerro ensimmäistä ajatusta, mikä tulisi vastaukseksi vaan vaikka toinen, parikeskusteluna tai yksilönä kirjoitellen.

Yhteenveto

Miten sitten pääsen opettajana opiskelijan alueelle, opiskelijan näkemykseen, millä tavalla hän on tullut opiskelutilanteeseen? Ajattelisin, että tiedustelemalla yleisesti lisään yleisnäkemyksen hahmottamista asiasta. Opettajana pyrin havainnoimaan, jos joku tarvitsee erityistä apua asiassa, jolloin itse opettajana tai vertaiset voivat auttaa opettajan ohjauksella. Olennaista kuitenkin olisi päästä lähikehitysvyöhykkeelle, eli ymmärrys toisen näkemyksestä ja siihen varmasti pääsee parhaiten antamalla opiskelijalle tilaa puhumiseen ja aiheen avaamiseen. Eli välttää valmiita käsityksiä ja oletuksia ja havainnoida niitä niin itsessä, mutta myös muissa. Voisiko yksi keino olla antaa opiskelijalle aluksi tai itsearvioinnin mukana havainnollistavia ajatuksia, tehtäviä tai harjoituksia? Tämä on aihe, joka kehittäminen ja siinä kehittyminen ei taida loppua koskaan.

LÄHTEET

Dialogiset menetelmät. Viitattu 3.11.2022. http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/.

Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Viitattu 3.11.2022. https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/.

SoulTeam. Mitä dialogi ja dialoginen tila ovat? Viitattu 3.11.2022. https://www.youtube.com/watch?v=qq7gjsb3L44&ab_channel=SoulTeam.