Pedagoginen suunnittelu- ja arviointiosaaminen OT1a

Mitä oppiminen on? 

Miten oppiminen tapahtuu?  Mitä kuuluu mielekkääseen oppimiseen? Seuraava lause kiteytti mielestäni hyvin oppimisen kokonaiskuvan: 

"Oppiminen on kokemuksen vaikuttama käyttäytymisen muutos." -Nevgi 2021

Itselleni parhaiten mieleen jäi tuutorin lähipäivillä pitämä kuvitteellinen luento, mistä piti tehdä muistiinpanoja, joita lopuksi vertailimme keskenään toisten opiskelijoiden kanssa. Luento ei keskittynyt mihinkään ja oli vaikeasti ymmärrettävä - ja ihan syystä. Se oli hyvä havainnollistus siitä, että opettajaksi opiskellessa on oleellista ymmärtää, että vaikka kaikki kuulevat saman informaation opettajalta, jokaisella on silti omanlaisensa käsitys informaatiosta. Ja jokainen käsittelee informaation itselleen parhaalla mahdollisella tavalla. 

Koen, että havainnollistamisen sekä esimerkkien avulla opettaja saa opetusteon perille opiskelijoille, ja lisäksi käytännön työelämä sekä vertaisoppiminen muilta hiljaisen tiedon muodossa opettaa kattavaa kokonaiskuvaa opiskeltavista aiheista. Eli olennaista oppimisessa on myös vuorovaikutus niin opettajan kuin opiskelijoidenkin välillä sekä monipuoliset opetusmenetelmät, koska oppiminen menee perille niin monella tapaa, kuin on opiskelijoitakin.

Oppimisprosessi 

Oppimisprosessi on opetustekoja, joista opiskelijalle tulee oppimistekoja, joista tapahtuu oppimista. Opetusteot vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti, helposti ja syvällisesti oppiminen tapahtuu (Karjalainen A., Amok johtaja). Oppimiseen vaikuttaa moni muukin asia, kuten taustatekijät, oppimistilanteen havainnot ja tulkinnat sekä oppimisprosessin eri vaiheet, jotka kaikki johtavat tuloksiin, eli oppimiseen. Vaikka opiskelija onkin itse vastuussa omasta oppimisestaan, kuitenkin kaiken taustalla oppimisprosessissa tukee ja ohjaa opettaja, pedagoginen kolmio osoittaa. (Alaniska, H. & Räisänen, M. 2022.) 

Oppimisprosessin kulku koulupäivänä matkailu- ja ravintola-alalla voisi mennä esimerkiksi näin: opetustekona opettaja esittelee kokonaiskuvan juhannusjuhlan järjestämisestä kyläyhdistykselle ja jakaa opiskelijoille materiaalit juhlan järjestämisen tueksi. Opiskelijat jaetaan pienryhmiin, joissa suunnitellaan ennalta määrätyn ajan sisällä kokonaisuus juhlien kulusta alusta loppuun: paikka, tarjoilut, materiaalit, henkilömäärä, tarvittava henkilökunta, kesto jne. Lopuksi suunnitelma toimii näyttönä oppimiselle, jonka opettaja sekä opiskelija arvioivat.

Oppiminen ei kuitenkaan ole pelkästään opettajan vastuulla.

Oppimiskäsitykset

Lähipäivillä kävimme läpi oppimisen teorioita. Meidän ryhmän aiheena oli sosiokonstruktivismi. Alla olevassa kuvassa on kooste meidän ryhmän tekemästä sosiokonstruktivismin oppimiskäsitteestä. Sosiokonstruktivismi on mielestäni nykyajan käytetyin ja normaalein oppimiskäsitys, missä opiskelijalle annetaan vastuuta oppimisesta ja vuorovaikutuksella on hiljaisen tiedon jakamisen kannalta suuri merkitys oppimisteoissa. Lopuksi kiersimme kaikkien posterit läpi ja kirjoitimme posterin herättämiä ajatuksia kysymysten pohjalta. Niistä kerron lisää alempana.

Meidän ryhmän sisältöä sosiokonstruktivismista

 Behaviorismi   

Oppiminen muodostuu ärsykkeiden kautta, jolloin suorittamisten kautta vahvistetaan haluttua raktiota ja toimintamallia. Oppiminen tapahtuu ehdollistamalla sekä opettajan tietoja ja taitoja siirtämällä muuttumattomana oppijalle. Behavioristiseen oppimiskäsitykseen sopii opetustekoina esimerkiksi luennot tai tietynlaiset soveltavat käytännön teot, joissa mallinnetaan tarkasti opettajan opettamia asioita. Ensimmäisenä mieleeni tulee ravintola- ja matkailualalta esimerkiksi turvallisuustyöskentely, johon olennaisesti kuuluu mallintaminen muun muassa kokilla ruoan tekemisen yhteydessä patalappujen käytöstä, erilaisten ruokien tekemisestä erikoisruokavaliot huomioiden, hotellivirkailijalla ensiaputaitojen hallinta ja esimerkiksi tulipalon sattuessa toimiminen. Oppimistekoina behaviorismi soveltuu erityistä tukea tarvitseville sekä ihmisille, jotka oppivat toistojen kautta muistamaan uusia asioita.   

Humanismi   

Oppimisen keskiössä on oppija itse. Opiskelija asettaa itselleen tavoitteita, tiedostaa oman vastuun päästä tavoitteisiin sekä kehittää itse tietojaan ja taitojaan. Opettajan rooli on tukea opiskelijaa oppimisen matkalla. Humanistisessa oppimiskäsityksessä otetaan huomioon persoonallinen kasvu, kokemuksellisuus, ongelmanratkaisukyvyt sekä vuorovaikutus. Jokainen opiskelija otetaan mukaan omana persoonana. Oppiminen tapahtuu itsenäisesti, aktiivisesti sekä arvioiden omaa oppimistaan matkan aikana. Opetusteoiksi sopivat ravintola- ja matkailualalla esimerkiksi ryhmätyönä toteutettavat pienimuotoiset “tapahtumat”, kuten teemajuhlan tai ruokailun tai muun vastaavan alusta loppuun suunnittelua vaativan sisällön, joissa opiskelijat toimivat itseohjautuvasti tietoa etsien ja sitä kasaten sekä aiempaa kokemusta hyödyntäen ja soveltaen. Humanismi sopii motivoituneille sekä tavoitteellisille ihmisille.   

Konstruktivismi   

Konstruktivistinen oppimiskäsitys on laaja-alainen suuntaus, johon kuuluu ensisijaisesti oppiminen opettamisen sijaan. Oppija on itse aktiivinen tiedon hankkija sekä muodostaja, ja itseohjautuvuus on suuressa roolissa. Opettajan rooli on tutkimusten ja muiden materiaalien jakaminen sekä tarjoaminen oppijalle, joista oppija opiskelee itsenäisesti olennaisen, uuden tiedon sekä osoittaa oppimisen tapahtuneen. Opetustekoina konstruktivismiseen oppimiskäsitykseen sopii ravintola- ja matkailualalla esimerkiksi esittämällä tapahtumapolun olennaiset osat, jonka yhteyteen sisältyy itsenäinen opiskelu lisätiedon hankinnalla sekä osaamisen osoittamisella joko näytöllä tai tapahtuman suunnitelmalla. Mielestäni konstruktivismi, kuten humanismikin, sopii motivoituneille sekä tavoitteellisille ihmisille. 

Mielekäs oppiminen

Oppimisprosessiin ja oppimisen edistämiseen kuuluu olennaisena osana myös oppimisen mielekkyys ja opiskelijan motivaatio. Mielekkään oppimisen periaatteisiin kuuluvat aktiivisuus, tarkoituksellisuus, aiemmat tiedot ja taidot, vuorovaikutus ja yhteistoiminta, tilannesidonnaisuus ja asiayhteys, itsearviointi sekä hyödyntäminen. Olennaista opiskelijalle on, että: 

• hän ei ole pelkkä passiivinen kuuntelija, eli saa itsekin osallistua keskustellen tai tekemällä konkreettisesti (osallistava luento tai kakkupohjan teko)
  
• hän ymmärtää, miksi ja mitä opiskelee, jolloin oppiminen on tavoitteellisempaa
  
• isot tavoitteet on pilkottu helpommin saavutettaviksi välitavoitteiksi, jolloin tavoitteita on helpompi saavuttaa (kohta 1. suunnittelee ruokalistan ja kohta 2. toteuttaa sen)
  
• aiemmat tiedot ja taidot ovat tiedossa ja niitä hyödynnetään ja yhdistetään oppimiseen, ettei kahta asiaa tarvitse opetella kahteen kertaan ja opiskelija soveltamaan ja hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa (jos opiskelija on jo kokenut leipoja, ei tarvitse käydä leivonnan alkeet -kurssia, vaan osoittaa osaamisensa jollain ihanalla leivonnaisella)
  
• oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja vertaisoppimisessa (hiljainen tieto), jolloin tieto on monipuolisempaa (tiesitkö esimerkiksi, että kun laitat kuumalle pannulle ensin suolan, liha kypsyy paremmin eikä pala pohjaan kiinni helposti:))
  
• mahdollisimman autenttiset oppimistilanteet sekä mahdollisimman monipuolinen, ajankohtainen ja realistinen opetusmateriaali (esimerkit ja kokemustarinat motivoi, kun opiskelun hyödyllisyys tulee esille)   
• hän osaa tehdä itsearviointia opiskelun kaikissa vaiheissa ja havainnoi kehittymistään, opettajan tuella ja ohjauksella (miten opiskelija on kehittynyt tapahtumapolun eri suunnitteluvaiheiden toteutuksessa)
  
• Opittuja asioita osataan hyödyntää aitoihin tilanteisiin ja asiayhteyksiin (opiskelija havainnoi etukäteen juhlasuunnittelussa esimerkiksi erikoisruokavaliot sekä haluaako asiakas tuplaviinilasit esille) (Alaniska, H. & Räisänen, M., Alaniska, H. & Valanne, M.)  

Materiaalista: Laatua koulutukseen, motivaation syntykaava (Alaniska, H. & Valanne, M.)

Opettajalla on iso rooli pitää mielekästä oppimista ja motivaatiota yllä opetustilanteissa. Opettaja näyttää esimerkkiä, tukee ja ohjaa. Sanotaan, että heijastat aina kolmeen ihmiseen ympärilläsi, joten voit vain miettiä omaa asennetta opetustilanteissa, joissa ihmisiä on paljon enemmän, kuin kolme. Opiskelijalla on toki omakin vastuu oppimisessa. Aloitinkin opetustuokion lauseella: 

"Asiantuntijakin oli joskus aloittelija, eli ei pelkästään se, kuinka paljon haluat jotain, vaan mitä olet valmis tekemään sen eteen."

Muiden ryhmien teemoja olivat: vuorovaikutus ja motivaatio, opetus- ja arviointimenetelmät, kuormittavuus opiskeluun vaikuttavana tekijänä sekä osaamistavoitteiden asettaminen. Kaikissa esityksissä tuli esiin hyviä pointteja ja kerron omasta mielestäni tärkeimmät lyhyesti.

 Vuorovaikutus  

• Varattava riittävästi aikaa vuorovaikutuksen toteutumiselle
  
• Eleet, ilmeet, liikkeet myös tärkeässä osassa 
• Myös ulkoiset tekijät vaikuttavat (fyysinen ympäristö, melu, istumapaikat, ryhmäkoko) 
• "Opetat, kun puhut ja opit, kun kuuntelet", eli ymmärrys myös toisen näkökulmaan 
• Sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa myös opiskelijan motivaatioon     

Opetus- ja arviointimenetelmät 

• Eri menetelmät monipuolistavat ja elävöittävät koulutustilanteita 
• Mukaan myös osaamistavoitteiden näkökulma 
• Yhtenä kokonaisuutena opetus- ja arviointimenetelmät antavat kokonaiskuvan 
• Arviointia tehdään koko opiskelun ajan, niin opiskelija kuin opettaja

 Kuormittavuus opiskeluun vaikuttavana tekijänä 

• Opettajalla iso rooli opetustekojen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa  
  
• Opiskelijan ymmärryksen lisääminen kuormittavuudesta 
• Opiskelijalle voi kertoa eri keinoja, miten kuormitusta voi vähentää 
• Kuormittavuuteen liittyy omat voimavarat, opiskelutaidot, opetustoiminta ja opiskeluympäristö 
• Huomioitavaa: ajankäyttö, opetusmuodot, työmäärä, oppimisvalmiudet, koulutussisällöt ja ydinaines, ohjaus ja tukeminen, tauot 

Osaamistavoitteiden asettaminen 

• Kuvaa osaamista, minkä opiskelija saavuttaa koulutuksessa 
• Oleellista käyttää tavoitteissa konkreettisia, yksiselitteisiä ja mitattavia verbejä, koska ne on helpompi todeta ja arvioida
  
• Eri osaamisen tasot määrittävät oppimiseen vaadittavan ajan ja tiedollisen kuormituksen (muistaa, ymmärtää, soveltaa, analysoi, arvioi, luo)
  
• Osaamistavoitteiden vaatimuksena on ymmärrettävyys koulutuksesta, saavutettavuus eli vaativuustaso osaamistasoon nähden, mitattavuus eli arviointi suorituksesta ja hyödyllisyys suhteessa muihin tavoitteisiin

 Osaamisen arviointi-reflektointikolmio

Osaamisperustaisuus 

Osaamisperustaisuuden keskiössä on opiskelija itse. Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittyminen tapahtuu henkilökohtaistavalla suunnitelmalla, jossa aiempi osaaminen otetaan huomioon, selkeillä ja tarkkaan määritetyillä osaamistavoitteilla ja työelämälähtöisyydellä. (Alaniska, H. & Räisänen, M. 2022.) Osaamisperustaisuuteen sopii muutenkin elämässäni mukana kulkeva lause: “miten voit haluta jotain, jos et tiedä mitä haluat?”. 

Osaamisperustaisuus määräytyy työelämästä ja kaikkiin työvaiheisiin liittyvistä tarpeista. Lisäksi merkityksellistä on opiskelijan lähtökohdat sekä oppimisen tapahtuminen. Opiskelijan tarpeet otetaan huomioon keskeisesti, kuitenkin osaamistavoitteisiin nojaten. Opiskelija siis kulkee opintojen ajan itseohjautuvasti omaa opintopolkuaan, vaikka opetus sekä opetussuunnitelmat ovat kaikille opiskelijoille samat. Tällöin keskiöön nousee myös opiskelijan itsearviointi ja osaamisen tunnistaminen sekä opettajan tuki ja ohjaaminen. (Karjalainen & Co 2018.)  

Heti opintojen alussa tutustuimme osaamisperustaisuuteen palapelimallilla työskennellen. Opiskelijat jaettiin study groupeihin, jotka työskentelevät yhdessä esimerkiksi opetusmateriaalien kasaamiseksi, jotka sitten opetetaan opetustuokioissa, missä ryhmät sekoitetaan keskenään. Tätä tapaa kutsutaan siis palapelimalliksi. Mallli perustuu yhteistoiminnalliseen oppimiseen, ja mielestäni se onkin oikein hyödyllinen opettajan opinnoissa, koska se tukee tasavertaista tekemistä ja oppimista, ja opit paljon myös muilta opiskelijoilta.  

Lähipäivillä meille jaettiin aiheet osaamisperustaisuudesta ja meidän ryhmän teema oli osaamisperustaisuus yleisesti. Lyhyesti kerrottuna osaamisperustaisuus perustuu itsearviointiin jo olemassa olevasta osaamisesta ja sitä kautta osaamisen osoittamisesta. Reflektoit ja tunnistat siis omaa osaamistasi osaamistavoitteisiin nähden ja kehität omaa osaamistasi tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi myös osoitat osaamistasi eri keinoin. Riippuen aiemmasta kokemuksestasi, saatat saada osoitettua osaamistasi jo heti alussa ja näin ollen edetä opinnoissa hyvinkin vauhdikkaasti. Olennaista onkin reflektoida omaa osaamista koko opiskeluiden ajan. (Alaniska, H. & Räisänen, M. 2022.)   

Palapelimallia hyödyntäen pidimme pienet opetustuokiot osaamisperustaisuudesta. Olennaista on henkilökohtainen opetussuunnitelma, jonka jokainen opiskelija itse suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja osoittaa osaamisensa opettajan jatkuvassa ohjauksessa. Opiskelija on siis itse isossa roolissa, koska vaikka tavoitteet ovat kaikille samat, polku on jokaisella yksilöllinen, riippuen jo olemassa olevasta osaamisesta. Opettajan sekä opetussuunnitelman tehtävänä on tarjota erilaisia mahdollisuuksia hankkia tarvittavaa osaamista. (SG-ryhmät 2022.)  

Opiskelijan on tärkeää osata sanoittaa ja tehdä tietoiseksi jo olemassa olevaa, mutta myös matkan varrella hankittua osaamista. Kannattaa myös havainnoida, että osaamista voi tulla mistä vain - myös harrastukset ja muu vapaa-ajan toiminta tai esimerkiksi normaali arki, voi kehittää osaamista, kunhan vain huomaat tunnistaa ja osoittaa sen. Lopuksi osaaminen tunnistetaan, opettajan arvioinnilla. (SG-ryhmät 2022.) 

Yhteenveto

Pohdin tässä opettajan sekä muun toiminnan näkökulmaa vielä oppimisen tueksi. Oppimiseen vaikuttaa suuresti opettajan tekemät opetusteot ja se, että opettaja itse on motivoitunut aihetta kohtaan. Vaikka opiskelijalla itsellä on suuri vastuu oppimisessa, olennaista on opettajan ohjaus ja opiskelijan "pitäminen kartalla" tarvittaessa, eli riittävä vuorovaikutus, jolloin tavoitteita kohti mennään oikeassa tahdissa. Tähän vaikuttavat myös arvioinnit ja palautteiden antaminen. Myös opetustekojen monipuolisuus on tärkeää ottaa huomioon, koska jokainen opiskelija oppii tavallaan. Mutta onko se opettajan tehtävä havainnoida jokaisen opiskelijan oppimista, vai opiskelijan vastuulla kertoa, jos ei pääse opinnoissa eteenpäin? Toki ajan käytön kannalta täytyy linjat pitää kuitenkin edes suurpiirteisen yhtenäisinä henkilökohtaisesta ohjauksesta huolimatta.

 

LÄHTEET 

Alaniska, H. & Räisänen, M. 2022. Oppimateriaalit: Orientaatio ja osaamisperustaisuus, Oppiminen ja Osaamisperustaisuuden prosessi Amokissa. 

Karjalainen, A. & Co. 2018. Osaamisen opettaja -kirja. 

SG-ryhmät. 2022. Osaamisperustaisuus teoriana -materiaali. https://oamk-my.sharepoint.com/:p:/g/personal/hannaala_oamk_fi/EddhIDMd0VtCqjJg624-pGUBRauTYwI6bBTVld9mwglYjQ?e=ObJ6qw&isSPOFile=1.