Pedagoginen hyvinvointiosaaminen (OT9)

Pedagogisen hyvinvoinnin kokonaisuus (9a)

Tästä pääset pedagogisen hyvinvoinnin kokonaisuuden tietoiskuun, minkä tuotimme SG-ryhmän kanssa webinaarin aikana.

Oppilaitosyhteisön rooli pedagogisen hyvinvoinnin edistäjänä (9b)

Oppilaitoksen ja opetuksen rooli pedagogisessa hyvinvoinnissa on olennainen, koska sitä kautta luodaan opiskelijalle olosuhteet, joissa hän saa voimaannuttavia opetusmenetelmiä, tukevia ja välittäviä kohtaamisia, hyvän huomaamista sekä erilaisia mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin. Lisäksi opiskelijan osallistaminen aktiivisuuteen ja toimijuuteen edistää pedagogista hyvinvointia, samoin kuin minäpystyvyys, eli että opiskelijalle annetaan vaikutus- ja valinnan teko mahdollisuuksia.

Oppilaitosyhteisö vaikuttaa opettajan hyvinvointiin kannustavan ja yhteisöllisen työilmapiirin myötä, joka heijastuu myös opiskelijoihin. Ne tukevat myös ammatillista kehittymistä vuorovaikutuksen ja tiedon jakamisen kautta sekä lisää motivaatiota työn tekemiseen. Lisäksi mahdollisuudet opettajan jatkuvaan uudistumiseen ja itsensä kehittämiseen esimerkiksi tutkivan opettajuuden muodossa lisää pedagogista hyvinvointia sekä opettajan osaamistasoa. Kun opettaja itse voi hyvin, jaksaa hän olla kannustava myös opiskelijoille.

Pedagogista hyvinvointia voi rakentaa niin opettaja kuin opiskelijakin. Avoin vuorovaikutuksellisuus ja selkeä kommunikointi, opettajan monipuoliset opetusmenetelmät ja opiskelijan erilaiset mahdollisuudet osallistua opiskeluun, sekä tieto tarvittavasta tuesta (niin tuen antamisen kuin saamisen kanssa) vaikuttaa merkittävästi pedagogisen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi turvallisuuden tunteen lisääminen ja ryhmäytymisen merkitys, samoin kuin voimaannuttavat kohtaamiset niin opiskelijalla kuin opettajallakin pitävät yllä motivaatiota ja lisäävät pedagogista hyvinvointia.

Miten vahvistaa opiskelijoiden pedagogista hyvinvointia? (9c)

Pedagoginen hyvinvointi vaikuttaa opiskelijan kykyyn suoriutua opinnoista. Tähän vaikuttaa opiskelijan omat voimavarat ja jaksaminen, opiskelutaidot, opetus ja ohjaus sekä opiskeluympäristö, ja näitä yhdessä kutsutaan yleisesti opiskelukyvyksi. Kun opiskeluyhteisö yhdessä vaikuttaa opiskelukyvyn kaikkiin ominaisuuksiin, edistetään opiskelijan mahdollisuuksia edetä opinnoissaan. 

Jokainen opiskelija on yksilö, joten yksilöllistäminen on tärkeää, jolloin voi havainnoida opiskelijan eri ominaisuuksia. Kun kokonaisuus on opiskelijalähtöistä, vuorovaikutus riittävää ja opetusmenetelmät monipuolisia, on perustarpeet kohdallaan. Opiskelijalle on tärkeää tulla hyväksytyksi ja kuulluksi, joten tasa-arvoinen käyttäytyminen ja mahdollistaminen ryhmässä toimimiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun edistävät luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta. 

Esimerkiksi omalla kohdallani opettajan opinnoissa on lisännyt pedagogista hyvinvointia se, että on helposti saanut opettajan kiinni ja päässyt puhumaan ja saamaan henkilökohtaista ohjausta silloin, kun siihen on ollut tarve. Myös se, että on mahdollisuus vaikuttaa isosti omaan tekemiseen, takaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Uskon, että nämä pätevät myös ihan yleisesti. Eli kannustavaa ja selkeää tukea ja ohjausta, valinnan vapaus ja oma osallistuminen opintojen suunnitteluun sekä aktiivisuus opintojen aikana.

Miten huolehtia omasta pedagogisesta hyvinvoinnista (9d)

Pohdimme tätä sanallisesti yhteiseen dokumenttiin, johon itse kirjasin seuraavaa: 

• Itsestä huolehtiminen (fyysinen ja psyykkinen) esimerkiksi liikunnan eri muodot ja erilaisia mielen rauhoittamiskeinoja, harrastukset, itsensä tsemppaaminen ja armollinen asenne jne. 
• Verkostoituminen esimerkiksi työ/opiskelukaverit, joiden kanssa voi jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. 
• Ajankäytön hallinta (priorisointi, tarpeeksi hyvin tekeminen, ei tarvitse ylisuorittaa).  
• Tekee toimintaa oman näköiseksi (vaikuttaa siihen mihin pystyy ja hyväksyy muun). 
• Uudistuminen (motivaation ylläpitäminen, osaamisen kehittäminen). 
• Läsnä olevaa tekemistä, fokusta tekemiseen. 
• Hyvä valmistautuminen tilanteisiin (plan B), omien vahvuuksien huomioiminen.  
• Kasvattaa uskallusta vaihtaa suunnitelmaa, jos jokin ei toimi.

Nappasin myös muiden kirjoittamia hyviä keinoja, millä huolehtia omasta pedagogisesta hyvinvoinnista:

• Vertaistuen hakeminen myös mentoreilta, kuinka oivalluttavia vinkkejä voikaan saada! Muistan heti yhden keskustelun tuutorimme Maaritin kanssa valinnaiskurssin jälkeen, kun sain aivan mahtavaa mentorointia myös yritystoimintaani. :) 
• Plan B:n lisäksi voisi olla käytössä myös plan C, mikä takaa, että ihan hatusta ei tarvitse heittää jos koko päivä on menossa vasemmalla kädellä. 
• Oma aktiivisuus työyhteisössä takaa hiljaisen tiedon jakamisen. 
• Sinun ei tarvitse opettajana osata ja tietää kaikkea - joka päivä oppii jotain uutta! 
• Tarkastelen kriittisesti työn tekemisen tapoja, eli jatkuva kehittyminen ja kehittäminen. 
• On tärkeää tarkastella omaa opetustaan välillä myös ulkopuolisen silmin.  
• Hyvä kohta oli myös tämä "anna itsellesi aika tehdä yksi asia hyvin kuin kolme sinnepäin". 

 

Loppujen lopuksi pedagoginen hyvinvointi on iso kokonaisuus, johon limittyy opettaja, opiskelija ja koko yhteisö. Vetämällä yhteen hiileen, tekemällä toimintaa avoimesti ja olemalla aktiivinen vuorovaikutuksessa pääsee varmasti pitkälle. Hyvä lisää hyvää ja seuraavaan kiteytykseen on hyvä lopettaa tämä osaamisen osoittamisen pohdinta: 

"...hyvinvointi on kaiken oppimisen edellytys.” - Erja Raussi

T. Johanna

Lähteet:

Aalto yliopisto: Hyvinvointia opetuksella | Aalto-yliopisto

Amis 1 -ryhmän tietoisku-materiaali: Oppilaitoksen ja opetuksen rooli

KK3 -ryhmän tietoisku-materiaali: Opiskelijoiden pedagoginen hyvinvointi

Korhonen, V. & Toom, A. (2017). Opintoihin kiinnittymisen ja hyvinvoinnin yhteyksien tunnistaminen sekä pedagogisen hyvinvoinnin tukeminen korkeakoulun opetusyhteisössä.

Erkkilä, R. Perunka, S. (2021). Pedagoginen hyvinvointi voimaannuttaa ja osallistaa opettajan ja opiskelijan – Oamk Journal

Taitotalon blogiteksti: Pedagoginen hyvinvointi - kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria