Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rooli alueellisessa kehittämistyössä (OT16)

Tiedät tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolin alueellisessa kehittämistyössä.

16a) Tarkastelet ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisiä linjauksia ja käytänteitä omalla koulutusalallasi.

Tätä opintokokonaisuutta varten tarkastelin opetusharjoittelupaikkani, Oulun Palvelualojen Opiston hanketöitä, ja siitä erityisesti hankkeeseen, jonka yhteen osaan ohjaava opettajani on osallistunut. Hanke on nimeltään Tietojohtamisen kehittäminen ja ohjaava opettajani osallistuu hankkeesta kohtaan HOKSien laadun ja tiedon oikeellisuuden parantaminen. Hanke on käynnistynyt strategiarahan voimin ja on valtakunnallinen. Hankkeen kesto n. 2023 vuoden loppuun, ja se alkoi vuonna -22. Kävimme asioita läpi niin hanketyön tavoitteiden, kuin myös OPAOn Strategia- ja laatutyön näkökulmasta.

Haastattelin Tuulaa hankkeesta ja erityisesti esille nousi seuraavat asiat:

  •         HOKSeissa on jonkin verran valtakunnallisia eroja ja tavoitteena on pohtia, voiko HOKS suunnitelmia yhtenäistää. Esimerkiksi HOKSIN ensikertainen laadinta ja hyväksyntä, joista nousi yhteisissä verkostoitumispalavereissa isoimmat erot ja keskustelut.
  • Opaolla on olemassa HOKS-viikko perustutkinnon aloittaville ryhmille, joihin osallistuvat opinto-ohjaaja ja vastuuopettaja opiskelijoiden kanssa. HOKS-viikossa käydään keskusteluja, perehdytetään tutkintoon ja koko HOKS-prosessi opiskelijan kanssa aloitetaan samalla, ensin ryhmän kanssa yhdessä ja sitten henkilökohtaisesti. Tätä ei ollut monilla muilla oppilaitoksilla käytössä.
  • Epäkohtana verkostopalavereissa yleisesti oli nostettu esille, että kaikki asiat järjestelmässä ei päivity niin kuin pitäisi, esimerkiksi ”koskiherjaus”, joka ilmoittaa virheestä oppilaitoksen hallintoon näyttöjen aikataulusuunnittelusta.
  • Hyviä puolia tähän osaan hanketta oli erityisesti osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen lisää ohjeistusta sekä organisaation HOKSin tekoon enemmän tasalaatuisuutta auditoinnin kanssa.
  • Tällä hetkellä urasuunnitelma HOKSissa ei toimi aikuisille kunnolla, joten hankkeen edetessä he suunnittelevat, voisiko HOKS olla aikuisopiskelijalle erilainen ja mikä merkitys sillä olisi.

 

16b) Tarkastelet, miten opetustyö integroidaan oppilaitoksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Päällimmäisenä haastattelussa esille nousi se, että hankkeessa kehitettyjen eri versioiden toimivuutta testataan pilottiryhmillä sopiviin kohderyhmiin, ja sen mukaan kehitetään, korjataan tai muokataan versioita tarpeisiin sopiviksi. Esimerkiksi HOKSin kohdalla on pohdintaa, voisiko perustutkinnossa olla omanlaisensa ja hieman erilainen HOKS, entä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Tällä hetkellä ne ovat lähes samanlaisia.

Esimerkiksi oppisopimusopiskelijoilla on jo olemassa oleva työpaikka, joten jo ensikertaisessa HOKSin hyväksynnässä olisi hyvä olla näyttöjen aikataulut. HOKSissa olisi hyvä olla kaikilla, niin ohjaavalla opettajalla, opiskelijalla kuin yritykselläkin osaamisen hankkimisen päivämäärät, mikä ei ole tällä hetkellä kaikkien käytäntö. Opaolla tämä on käytössä. Tämä auttaisi kaikkia osapuolia pysymään paremmin perillä siitä, milloin opiskelijalla on opiskeluun liittyviä päiviä.

 

16c) Tarkastelet opettajan roolia hanketyöskentelyssä ja/tai kehittämistehtävissä oman alasi kehittämishankkeessa.

Tarkasteltavassa hankkeessa opettajan rooli on olla HOKSin kehittäjä, jonka kautta sujuvoitetaan HOKSin teko etenkin opiskelijan näkökulmasta toimivaksi. Lisäksi opettaja tekee HOKSiin liittyviä opintopolkumalleja näkyviksi ja toimiviksi.

Opettaja tekee yhdessä muiden osallistujien kanssa benchmarkkaus käyntejä, tässä tapauksessa Raahessa sijaitsevaan oppilaitokseen sekä Osaolle Ouluun. Bencmarkkauksessa opettaja tarkastelee mitä asioita HOKSissa hoidetaan ja miksi sekä millä aikataululla. Lisäksi tarkastelun alla on ensikertaisen laadinan ja hyväksynnän ajankohdat. Opettaja selvittää myös, minkälainen versio HOKSista lähtee esimerkiksi työssäoppimiseen työpaikoille.

Opettajan rooli on myös osallistua verkostopalavereihin, jossa käsitellään hankkeeseen liittyviä toimia sekä kehitystyön jälkeen perehdyttää kollegat uusiin toimintamalleihin. 

 

Lähteet:

Oulun Palvelualojen Opisto. 2023. https://opao.fi/opao/hanketyo/. Viitattu 15.6.2023. 

Oulun Palvelualojen Opisto. 2023. https://opao.fi/opao/strategia-ja-laatutyo/. Viitattu 15.6.2023.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin suunnittelua koskevat asiakirjat OT11

Tarkastelen seuraavaksi opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin suunnittelua ohjaavia asiakirjoja sekä periaatteita ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Näihin kuuluu ammatillisen koulutuksen laki ja asetukset, Opetushallituksen määräykset opetussuunnitelmasta, tutukinnon perusteista sekä oppilaitoksen ja opettajan omat ohjaavat asiakirjat. Laki ja asetus Perehdyin ensimmäisenä lakiin ja asetuksiin. Laki ammatillisesta koulutuksesta sekä Asetus ammatillisesta koulutuksesta ovat ohjaamassa ammatillisen koulutuksen ja tutkinnon järjestämisestä, perusteista, laajuudesta, suorittamisesta sekä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Näissä säädetään myös erityisopetuksesta sekä arvioinnista. Ohjaukseen liittyviä periaatteita on luottamuksellisuus, opiskelijan kunnioittaminen ja kokonaisvaltainen opiskelijakeskeinen ohjausyhteistyö. Ohjaus etenee läpi opintojen ja sen periaatteisiin liittyy kokonaisvaltaiset ja tilannekohtaiset kohtaamiset opiskelijan kanssa, vuorovaikutus, itsearv...
Lue lisää

Turvallinen oppimisympäristö OT12b

Opettajan työtä velvoittavat useat eri lait, asetukset sekä määräykset. Tarkastelen niitä seuraavaksi opettajan toiminnan kannalta sekä opiskelijoita ja muuta toimintaa koskevia lakeja, toimintaohjeita sekä niiden tarkoituksia. Tarkastelen, mitä lait säätävät oman alani opetukseen liittyvistä keskeisistä onnettomuus- ja työturvallisuusriskeistä. Pelastuslaki Pelastuslaki 379/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379 Pelastusturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat | Opetushallitus (oph.fi) Pelastuslaki on oleellinen ravintola-alalla monilta osin, koska esimerkiksi paloturvallisuusriski on korkeampi. On huomioitava, että palovaroittimet ovat kunnossa ja laitteiden turvallinen käyttö huomioitu. Myös laitteiden kunnossapito sekä esimerkiksi ilmastointikanavien huolto täytyy pitää ajan tasalla ravintola-alalla.  Opettajan on hyvä tiedostaa oppilaitoksen pelastussuunnitelma hyvin, jotta voi ohjeistaa opiskelijoita vaaratilanteen sattuessa. Pelastussuunnitelma tunnistaa ja...
Lue lisää

Vuorovaikutus: Opiskelijalähtöisyyden ja dialogisuuden toteutuminen (OT 2b)

Dialogisuus ei ole neuvottelua vaan avointa pyrkimystä yhteisymmärrykseen. Se on avointa, yhdessä ajattelun tilaa, jossa ollaan uuden äärellä, luomassa ja kehittämässä uutta. Dialogissa ei ole voittajia tai häviäjiä, oikeata tai väärää. Dialogisuudessa olennaista on oman sisäisen maailman tiedostaminen sekä toisen sisäisen maailman ymmärtäminen. Vuorovaikutustilanteessa luotu ilmapiiri vaikuttaa yksilöllisesti jokaiseen, ja samalla jokainen yksilö vaikuttaa yhteiseen kokonaisuuteen ja vuorovaikutuksen ilmapiiriin. Psykologinen turvallisuudentunne syntyy, kun tunne on jaettu ja sen kokemiseen osallistuu jokainen yhteisön jäsen. Eli dialogi edellyttää uskallusta vaikuttaa ja uskalluksen ja luvan tulla vaikutetuksi. Dialogi ei välttämättä johda harmoniaan tai erimielisyyksien katoamiseen, vaan ymmärryksen laajenemiseen, uuden oppimiseen tai uusien ratkaisujen tuottamiseen. - William Isaacs. Dialogisuuden huomioiminen opettajana Opettajana avoimen yhteyden luominen on keskeinen tavoite...
Lue lisää