Yrittäjyyskasvatuksen strategia - osaamismerkki

Oman alueen yrittäjyyskasvatuksen strategian tunteminen

Tutustuin Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategiaan yrittäjyyskasvatuksen osaamismerkkiä varten. Minusta oli hyvin mielenkiintoista tutustua oman alueeni yrittäjyyskasvatukseen ja pohtia, miten voisin sitä omalla toiminnallani edistää, ja huomasin yhtäläisyyksiä omienkin arvojeni kanssa. 

Tutustuin VÄKEVÄ-hankkeen toimintaan, johon hieman pääsimmekin tutustumaan jo yrittäjyyskasvatuksen verkkoluennolla alkuvuodesta. Lisäksi tutustuin minunpolkuni -sivuston kautta yleisesti Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatusstrategian eri osa-alueisiin. 

Mitkä ovat alueesi yrittäjyyskasvatuksen strategian ydintavoitteet?

Tavoitteena yrittäjyyskasvatuksen ytimessä on vahvistaa ihan lapsesta ja nuoresta asti ihmisen yritteliäisyyttä, ja lapsen sekä nuoren tasoisesti edetä työelämä-, taloustaitoihin- sekä yritteliäisyystaitoihin koko koulukaaren läpi. Tätä kautta strategia pyrkii tuottamaan kestävän tulevaisuuden rakentamista, yrittäjyys- työelämätaitojen sekä osaamisidentiteetin vahvistamista, yhdessä tekemistä ja arjen toimintaa sekä jatkuvaa oppimista. Lisäksi strategiassa keskitytään kansainvälisyyteen ja digitalisaatioon.

Koen, että tämä näkyy jo ihan päiväkoti-ikäisten lasten kanssa omankin lapseni kohdalla, koska heilläkin on opettelussa jo vahvuuksista ja onnistumisista käsin toimimista ja tunnetaitojen tunnistamista. Mielestäni ihan näistä asioista alkaen ihmisestä kasvaa itseään arvostava ja itseensä uskova, yritteliäisyyteen viitsivä ja omaa toimintaansa jatkuvasti kehittävä persoona. Lisäksi olen huomannut, että tasa-arvoisuudesta puhutaan jo varhaiskasvatuksessa ja digitaalisuuttakin on mukana.

Huomaan myös heti eroa siihen, minkälaista koulumaailma on tänä päivänä, entä mitä se oli silloin kun olin itse opiskelemassa suurtalouskokiksi vuosina 2002-2005, jonka jälkeen siirryin yrittäjäksi vuonna 2007. Suuremman mallin yrittäjyyteen sain yrittäjä-isältäni entä koulusta. On todella hyvä asia, että yrittäjyyskasvatukseen panostetaan tänä päivänä ja tulevaisuudessa entistä enemmän.

Mitkä kouluasteet ovat strategiassa mukana?

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategiassa on mukana kaikki kouluasteet: varhaiskasvatus, koko perusopetus, toinen aste sekä korkeakoulutus. 

Varhaiskasvatuksessa keskitytään lapsen vahvuuksiin ja taitoihin sekä siihen, että lapsi oppisi luottamaan omiin kykyihinsä ja sitä kautta toimimaan elämässä itsenäisesti kannustavan ilmapiirin kautta. Alakoulussa esillä on yritteliäisyys, aloitekyky, vastuullisuus, innovatiivisuus, luovuus sekä itsetuntemus, joka näkyy tekemällä oppimisessa ja yhteistyön kautta. 

Yläkoulussa aletaan nostamaan katsetta tulevaisuutta kohti sen oman jutun löytämisellä, ja tuetaan monipuolisin oppiainein ja oppikokonaisuuksin toimimaan rohkeudesta käsin. Lisäksi kehitetään yhteistyötaitoja, vahvistetaan työelämän taitoja sekä opetuksessa on mukana jo yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä eri oppimiskokonaisuuksissa.

Toisella asteella vahvistetaan yrittäjyysosaamista sekä yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa tarjoamalla oppimiskokemuksia, missä opiskelija kokee aloitteellisuutta, yrittäjämäistä toimintaa, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Tavoitteena on tuoda yrittäjyyskasvatus luonnolliseksi osaksi opiskelijan elämää erilaisin keinoin opiskelujen ohessa niin, että opiskelija ymmärtää ja suhtautuu myönteisesti yrittäjämäiseen toimintaan.

Korkeakoulussa opiskelija alkaa omaksumaan yrittäjämäisen asenteen sekä rakentamaan kestävää tulevaisuutta itselleen ja muille. Oma ammatillinen- sekä yrittäjämäinen identiteetti vahvistuu ja opiskelija on itsekin tietoinen omista kyvyistään, kehittää osaamistaan ja asettaa itselleen tavoitteita. Lisäksi yrittäjyyskasvatus syvenee. 

Miten edistät yrittäjyyskasvatuksen alueellisen strategian toteutumista omassa työssäsi?

Koen, että monet yrittäjyyskasvatuksen strategian ydinaiheet ovat myös elämässäni ja opettajuudessani vaalimiani arvoja, joten strategia toteutuu omassa työssäni aika luonnollisesti. Olen myös toiminut yrittäjänä, joten yrittäjyyden näkökulma on varsin luonnollinen, minkä tuonkin usein esimerkkien kautta mukaan opetukseen. Esimerkkien kautta opiskelija havaitsee yrittäjämäistä asennetta ja toimintaa, minkä voi ottaa mukaansa työelämässä. Yrittäisin tehdä myös yhteistyötä eri tahojen kanssa työelämästä asiantuntijaluennoin, benchmarkkaamisen sekä case-tehtävien avulla.

Ravintola-ala digitalisoituu myös koko ajan ja esimerkiksi reseptiikka ja omavalvonta, kuten tilauksienkin teot alkaa olla kaikki diginä. Tähän myös opiskelijoita opetetaan. Lisäksi kulttuuriset ja kansainväliset teemat kulkevat mukana eri sesonkien kautta, erilaisten ruokalistojen ja teemaviikkojen kautta, sekä tapahtumien ja kampanjoiden muodossa. Myös turismi on vahva osa ravintola-alaa.

Olen koulutukseltani myös Elämänhallinnan ohjaaja, jonka kautta hyödynnän kannustavaa, motivoivaa ja vahvuuksiin keskittyvää opettamista. Ajattelen, että opiskelijan on tärkeää ajatella, että jatkuva muutos ja kehitys on hyvästä, niin henkilökohtaisesti, kuin opiskelu- ja työelämässäkin. Muutosvalmius, uuden oppiminen ja riskienkin sietokyky kasvaa itsestä käsin lähtevästä elämästä, jolloin seisoo omien päätösten takana ja päätösten tekeminenkään ei silloin tunnu niin haastavalta. Tätä kautta opiskelija huolehtii myös hyvinvoinnistaan ja yhteistyö muiden kanssa on luontevampaa, koska kun asiat itsensä kanssa on kunnossa, voi rakentaa hyvää myös ympärilleen ja tulevaisuuteen.

Ajattelen myös, että yrittäjämäinen asenne on tehokkuutta työelämässä, jolloin voittaa kaikki. Keskitytään ydinasioihin, ajatellaan niin kustannustehokkaasti- kuin kestävä kehityskin mielessä, ja kun siihen vielä on kasvatettu nuori, jolla on omat tietotaidot, vahvuudet ja kyvyt tiedossa, on omat voimavaratkin huomioitu. Yrittäjän kannalta kustannukset ja työn tehokkuus merkitsee, yhteiskunnan kannalta kestävä kehitys ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä opiskelijan kannalta, joka pääsee kokeilemaan toimia vahvuuksiensa ja itseensä uskomisen kautta.

Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia sinun mielestäsi alueellisessa strategiassa on oman koulutusasteen osalta?

Pohdin asiaa ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Ensimmäisenä mieleeni strategiaa läpi käydessä tulee opiskelun, ja oikeastaan myös opiskelijan henkilökohtaisenkin elämän nivelvaiheet. Onko opiskelija tässä vaiheessa jo kasvanut oman alansa ammattia varten, niin ettei vaadita liikaa esimerkiksi työssäoppimisen aikana, vaan että opiskelija pääsee sukeltamaan alan työelämään tarpeeksi ennen kuin vaatimukset kasvaa isommiksi. Tähän vaikuttaa isosti nuoren itsetunto ja itsetuntemus, että osaa toimia itselleen kannattelevalla tavalla. Jos tämä puoli on kunnossa ja koulussa huomataan asia, niin en usko että ongelmaa on.

Vahvuutena koen ehdottomasti sen, että yrittäjyyskasvatus kasvattaa työelämään ja itsenäiseenkin elämään, mikä nuoren on tärkeää oppia. Oppia katsomaan laajasta näkökulmasta, ottamaan riskejä, sietämään myös painetta, mutta sen kaiken lisäksi osata katsoa myös omasta näkökulmastaan ja toimia omista vahvuuksistaan käsin. 

Olin opetusharjoittelussa opettamassa tulevia esimiehiä erikoisammattitutkinnossa ravintola- ja cateringalalla, ja tähän nousi vahvuudeksi ehdottomasti heti se, kuinka isossa osassa yrittäjyyskasvatus opetuksessa oli, ja kokonaiskäsitys yrittäjyydestä kulki hyvin mukana kaikessa opetuksessa.

Lähteet

Korkala, H. 2022. Työelämäyhteistyö ja yrittäjyyskasvatus opetusmateriaali. Viitattu 12.6.2023.

Mäntykangas, U. 2023. Johdattelua yrittäjyyskasvatuksen näkökulmiin ja tiedon lähteille. Yrittäjyyskasvatuksen webinaari 25.1.2023. Viitattu 12.6.2023.

Ouka. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen (VÄKEVÄ-hanke). https://www.ouka.fi/oulu/yrittajyyskasvatus/yrittajyyskasvatuksen-kehittaminen. Viitattu 13.6.2023.

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia. https://www.minunpolkuni.fi/strategia/. Viitattu 13.6.2023.